Nonni, joskos sitä saisi otettua itseään nyt niskasta kiinni, ja päiviteltyä tätä blogia tehokkaammin. :)
Eli viikko sitten palauduttiin Sirpan järjestämältä pk-leiriltä, jossa reenailtiin ahkerasti hakua, ja hivenen tottistakin. Kiusankappale on kyllä aivan uskomattoman hieno koiruu, potentiaalia riittäisi jos vaikka mihin, kunhan vain ohjaajakin saa ohjekirjan tavattua ja taottua aivojen sopukoihin! Tehtiin haussa paljon treenejä ääniavuilla, eli käytännössä aiemman rauniotaustan sinnetännesäntäilyä poistavaa reeniä, joskos neitokainen tajuaisi juosta suoraan eteen. Motivaatio on aivan mieletön, kiva kattoa kun piski pitää hauskaa, ja tekee vielä kaiken lisäksi samalla loistavasti töitä!
Päästiin jopa eteenpäin siinä, mitä pidin ehdottomasti isoimpana ongelmana tässä kohdin (pitkän tauon jälkeen tosin ei ihan voinut olla varma, mitä kaikkea koirallakaan on enää muistissa). Kiusallahan tuppaa olemaan kiire. Aina ja kaikkialle. Se pätee myös haussa, eli maalimieheltä on jumalaton kiire jatkaa matkaa. Sinne ei malttaisi jäädä, vaan pitäisi ehdottomasti päästä säntäämään mun luo ja siitä mieluusti vielä eteenpäin, kun kuitenkin metsässä on vielä jossain joku ukko, joka pitäisi löytää. Tämäkin parani ja rauha maalimiehellä lisääntyi huomattavasti jo vain sillä, että maalimiesten luo jäätiin hengailemaan ja syömään herkkuja ja leikkimään - kuinka yksinkertaista. Täytyy pitää vain mielessä, ettei tulevissa treeneissä päädy sitten taas siihen, että maalimieheltä ampaistaan johonkin suuntaan tutkailemaan joskos jotain jännää tapahtuisi heti.
Tottistreenien kanssa mulla on asennevamma. Hyvin paha sellainen. Koirahan kyllä varmasti tekisi mielellään, kunhan vain saisin itseni käsittämään hauskuuden siinä. Minna onneksi lupautui reenailemaan mua ja Kiusnauta, joskos sitä pätevämpien opissa käsittäisi jostain edes jotain. Ja joskos sitä ihan innostuisikin, kun saisi edes jonkinlaista käryä siitä, mitä tehdä, ja kenties edistyisikin johonkin suuntaan! :)
Eilen käytiin katsastamassa TKK:n hakureenejä, ja tosissaan heidän kanssaan olisi tarkoitus reenailla jatkossa. Ryhmästä ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta kuukauden sisään viimeistään tulee uusista ryhmäjaoista sun muista varmuus, joten sen jälkeen sitten treenailua luvassa enemmänkin. Pitäisi varmastikin tätä blogia sitten päivitellä ahkerammin, niin pysyisi itsekin kartalla siitä, mitä on treenattu ja minkä verran, miten koira on toiminut ja mihin pitäisi seuraavalla kerralla panostaa. :)
Nyt sitten tulevissa treeneissä ihan perusjuttuja taas treenaillaan, eli:
- Lähetykset ääniavuilla, jotta juoksisi suoraan eikä lähtisi etsimään saman tien vainua tuulesta juosten sitten ihan mihin sattuu (=ei ainakaan suoraan)
- Jos hyvät tuulet, niin tuulilähdöt mahdollisesti myös voisi pikkuhiljaa ottaa kuviin taas - tuo suoruusongelma vaan täytynee pitää mielessä
- Mikäli löydän jostain edes yhden parin radiopuhelimia, "hip-hei-maalimiehet" olisi sitten seuraava askelma (haha, leirillä opittu termi maalimiehistä, jotka antavat ääniavun vasta lähetyksen jälkeen, kun koira on jo lähtenyt liikkeelle, suorastaan ihana termi mun mielestä!)
- Mun pitäisi päättää, teenkö koirasta rullakoiran vaiko haukkuvan, ja keräillä neuvoja jotta mitenkähän lähtisi sitä sitten kotioloissa reenailemaan enemmänkin.
